kaikki häipyy, on vain nyt

Kapseli päätti sitten järjestää kunnon siivouspäivän näin maanantain kunniaksi ; ) Lapsi nro1 oli aamulla unohtanut ison voirasian keittiön pöydälle josta herra karvakorva yksin jäätyään oli hotkaissut kaiken kiduksiinsa. Huonon olon yllätettyä oli herra tassutellut (ryntäillyt?) taloa päästä päähän ja oksennuslammikoita oli tasapuolisesti jokaisella matolla eteisestä olohuoneen ja keittiön kautta kodinhoitohuoneeseen. Haju oli mukava kotiin palattuani, ja ensi töikseni sain kantaa matot pihalle pesua odottelemaan. Noh, onhan edellisestä mattopesu-urakasta jo muutama viikko...

Lähdettiin sitten metsälenkille osasyyllisen (lapsi nro1) ja syyllisen (karvakorva) kanssa. Kesken matkan herran piti vielä oksentaa takapenkin jalkotilaan (herra oli poikkeuksellisesti takapenkillä kun takakontti oli täynnä kirppikselle menevää tavaraa). No ei siinä vielä mitään, lenkillä löytyi tietysti mukavan hajuinen pusikko jossa herra-voinsyöjä-oksentaja-herra pääsi antaumuksella kieriskelemään ennenkuin ehdin tajutakaan. Kyseessä oli ilmeisesti kunnon läjä sitä itseään (jonkun kaksilahkeisen lenkkeilijän) ja loppulenkki meni pähkäillessä miten saan lemuavan karvakasan autolla "siististi" kotiin.

Yritin houkutella hajustettua herraa vielä uimaan lammessa mutta eihän se suostunut kun oli liian pitkä kaislikko edessä ylitettävänä. Sitten muistin auton takakontissa olevan kirppiskuorman, tadaa, sieltä vanha pusero karvakorvan päälle ja autolla kotiin. (Päiväkodin kautta, piti hakea lapset nro2 ja 3.) Lapsia kovasti nauratti herra Karvakorvan asu (puuttui kuulemma enää klovnin nenä ja olisi ollut valmis sirkukseen), toisaalta pitelivät kaikki nenistään kiinni koko automatkan ajan... haju oli aivan järkyttävä.

Tulipahan pestyä koira. Ja siivottua kunnolla.

...pääsiskö sisälle...